OOBE:n Saavuttaminen

3 03 2008

OOBE

OOBE (Out of Body Experience) = Ruumiista irtautuminen

Esivalmistelut:

Varaa rentoutumiselle aikaa, kytke puhelin pois soimasta jne. Tee harjoitukset mielellään selällään maaten. Valot voi sammuttaa, jos siltä tuntuu. Paras ajankohta on juuri ennen nukkumaanmenoa tai heti heräämisen jälkeen.

Yksi helpoimmista tavoista on käyttää lihasrentoutusta. Tässä menetelmässä jalkateristä aloittaen, rentoutetaan ja jännitetään lihaksia vuoron perään. Niin pitkään, että kaikki lihakset ovat rentoutuneet. Huolellisesti tehtynä syvään rentoutumistilaan voidaan päästä muutamassa minuutissa.

Toinen menetelmä on ns. laskemismenetelmä. Lasket vaikkapa sadasta alaspäin, mutta siten, että aloitat aina alusta, mikäli tulet ajatelleeksi jotain muuta. Tämä on yllättävän vaikeaa, mutta lopussa mielesi on täysin tyhjä ja olet todennäköisesti syvässä rentoutumistilassa valmis harjoitukseen.

Askel 1: Rentoutuminen.

Rentoutuminen on välttämätön ennakkoehto OBElle. Siihen sisältyy sekä fyysinen että psyykkinen rentoutuminen, jotka on mahdollista saavuttaa esimerkiksi aikaisemmin kuvatuilla tekniikoilla.

Askel 2: Siirry unta edeltävään hypnagogiseen tilaan.

Hyvä keino on pitää käsivartta ylhäällä tukien sitä sänkyyn. Kun olet nukahtamaisillasi, käsi putoaa alas ja heräät. Harjoituksella voit oppia hallitsemaan hypnagogista tilaa. Kun olet siirtynyt hypnagogiseen tilaan, tahdosta riippumattomat psyykkiset ilmiöt alkavat voimistua, tyypillisin on eräänlainen koko pään täyttävä taustakohina. Näitä ilmiöitä ei tarvitse erillisesti tahdonalaisesti pyrkiä hallitsemaan, riittää kun seuraa tapahtumia. Ei kannata hermostua, vaikka ensiyrittämillä nukahtaisikin.

Askel 3: Hypnagogisen tilan syventäminen.

Yritä tyhjentää mielesi, ja tarkastele näkökenttää suljetuin silmin. Älä tee mitään vähään aikaan. Hetken kuluttua voit nähdä erilaisia valoilmiöitä ja kuulla mahdollisesti selkeämpiä ääni-ilmiöitä. Ne ovat puhtaita hermopurkauksia, joita tapahtuu silloinkin kun aivot pyrkivät lepotilaan. Kun nämä pikku hiljaa lakkaavat, olet siirtynyt tilaan ”B”. Seuraava vaihe on syventää rentoutuneisuuden tilaa, jota Monroe kutsuu ”tilaksi C”, siinä vaiheessa kun menetät kaiken tietoisuuden fyysisesta ruumiistasi ja aistiärsykkeistäsi. Olet kuin tyhjiössä, ainoa aistiärsytys tulee ajatuksistasi.

Askel 4: Tavoitteena on saavuttaa tila, jota kutsutaan vibraatiotilaksi.

Tämä on tärkein osa tekniikkaa, mutta myös vaikeatajuisin. Monet ovat havainneet projektion alkuvaiheessa nämä vibraatiot, jotka voidaan kuvata kevyenä pistelynä tai koko ruumiin läpäisevänä sähkövirtana. Vibraatioista seuraa tyypillisesti väliaikainen halvaustila. Saavuttaaksesi ne aloita katsomalla silmät kiinni pimeyteen noin 30 cm otsasi yläpuolella. Liikuta pistettä ensin metrin ja käännä pistettä 90 astetta ylöspäin ”kurkottaen” pääsi yläpuolelle. Tässä pisteessä tulee tavoitella vibraatioita ja vetämään ne aina päähän asti. Niistä ei voi erehtyä kun ne ilmaantuvat.

Askel 5: Vibraatiotilan saavutettuasi, sitä tulee oppia hallitsemaan.

Se käy helpoiten kun työnnät vibraatiot aalloiksi, jonka vuorotelleet pyrit työntämään alas jälkoihin ja vetämään takaisin päälakeen saakka.

Askel 6: Ruumiista irtautuminen.

Keskity nyt pelkästään yhteen ajatukseen: Ruumiista irtautumiseen. Ajatusten vaeltaminen on ehdottomasti kiellettyä. Mitä paremmin saat ajatuksesi keskittymään tähän, sitä todennäköisemmin onnistut kun olet samanaikaisesti jatkanut kohdan viisi harjoitusta muutaman kerran. Vibraatiotilan saavuttamisen jälkeen kannattaa kuvitella itsensä yhä kevyemmäksi ja kevyemmäksi. Mikäli asiaankuulumattomat ajatukset eivät keskeytä prosessia, todennäköisesti koet seuraavana ruumiistairtautumisen.

Toinen menetelmä on vibraatiotilan saavuttamisen jälkeen kierähtää ympäri ikäänkuin pyrkisin tekemään sen fyysisella tasolla, mutta et kuitenkaan oikeasti tee. Tässä menetelmässä on tarkoitus pyrkiä ”vääntämään” itsensä ruumiistairtautumistilaan.

Kuten sanottua, ruumiistairtautumiskokemukset kyetään selittämään nykyään hyvin tunnetuilla psyykkisillä efekteillä. Vaikka kannatankin tätä konventionaalista mallia, se ei estä pitämästä muitakin vaihtoehtoja mahdollisina tai jopa uskottavina.

Olen Monroesta tietämättä joskus päässyt vibraatiovaiheeseen saakka puhtaassa istumameditaatiossa, joten menetelmä sinänsä ei ole kovin vaikea. Sen pitäisi olla melkein jokaisen saavutettavissa, itse OOBE-tilaan eteneminen on se vaikein vaihe – pitää ajatukset ikään kuin koossa ja hallita vibraatiotilaa. Yrittäminen tekee mestarin!

Lähteet:
Seikkala, Elena: Astraaliprojektio teoriassa ja käytännössä, Ultra 4/1996 ss. 4-6.
Monroe, Robert: Journeys Out of the Body, Doubleday, 1971.
-”-: Introduction to Journeys Out of the Body, Souvenir Press, 1972.

Kiitokset artikkelista J. P. Lassilalle.

Mainokset