Joulukalenteri 2008 – Luukku 19

19 12 2008

Luukku 19

Tässä luukun yhdeksäntoista kokemukset.

Marie kirjoitti:

Syysloman loppupuolella minä ja kolme ystävääni istuimme auton kyydissä. Kello oli noin kuusi aamulla ja oli sysipimeää. Ystäväni Nette (nimi muutettu) istui vasemmanpuoleisella ikkunapaikalla. Hän katsoi ulos ja näki kolme melko suurta, kolmion muotoista valoa kolmion muotoisessa kehässä. Koska olin seurueen ainut, joka uskoo ufoihin, Nette tökkäisi minua ja käski katsomaan. Kolmiot hohtivat kummallisesti, ja oikeanpuoleisella ikkunapaikalla istuva Anna (nimi muutettu) näki ne myös. Vain etupenkillä istuva Jasmin (nimi muutettu) ja hänen äitinsä Tuuli (nimi muutettu) eivät katsoneet. Auto oli ilmiön aikaan pienellä tiellä keskellä metsää. Kun olimme noin kymmenen sekuntia kaikki pällistelleet, ne katosvat jättäen jälkeensä kummallisen vanan. Katuvaloja ei ollut lähellä.

Nimetön kirjoitti:

Olen aloittanut spiritismin pelaamisen yli puoli vuotta sitten, muistaakseni. Pelasin kahden parhaan ystäväni kanssa. Pelit sujuivat hyvin aluksi, ja henki kertoi nimekseen Cefi. Kaveri kertoi, että hänen vanhempansa ja hän on havainnut talosaan kummittelua, mutta mitään pahaa ei ole tapahtunut, minäkin olen vaistonnut aina, ennen kuin olin asiasta edes tietoinen, että siinä talossa, tietyssä huoneessa on joku, jota en kykene näkemään. Tunnen vain kun se kävelee lähelleni. Joku ihmishahmo se on, siitä on valokuvakin. Se otettiin vahingossa, kun testattiin toimiiko salama kamerassa. Siinä on selvä ihmishahmo istumassa nojatuolissa ja se katsoo lattiaa. Naamalla näkyisi olevan ihan perusilme, en saa kunnolla selvää. En tiedä onko tuo mies vai nainen. Olen aina ajatellut sen olevan mies. Joku Cefi tyyppinen nimi oli kaverin selitysten mukaan edellisellä ihmisellä, joka asui heidän talossaan. Hän myi talon heille, se oli ollut puoliksi kauppa, ja puoliksi hänen asuntonsa jossa hän eleli. Spiritismipeleihin otettiin lisää ihmisiä mukaan, ensin yksi kaveri. Henki ei enää sanonut nimeään. Peli meni hyvin. Sitten tuli taas yksi lisää, meitä oli jo neljä pelaajaa. Pelasimme joka ilta parisen tuntia. Peli alkoi vähän jumitella. Se ei kertonut kysymyksiimme vastauksia. Se vain sanoi yhden numeron ja kirjaimen vuorotellen. Pelasin toisen ystäväni kanssa kerran ensimmäistä kertaa kahdestaan. Peli sekoili ja tuli koko ajan seitsemän ja joku kirjain, seitsemän ja joku kirjain… lopulta tuli 666  ja kantapäätäni pisti aivan älyttömästi. Siihen oli tullut itsestään syvä viilto, enkä pystynyt kävelemään. Tekisi mieli pelata uusikis pitkästä aikaa, mutta haluan vain unohtaa henkien maailmaan liittyvät jutut, koska ne vievät yöunet. Halusin kysyä Cefiltä, että tuleeko hän valosta. En kuitenkaan voi tehdä sitä, kuin parhaan ystäväni kanssa. Sen kanssa ainoastaan peli sujuu hyvin ja Cefi haluaa vain meihin kahteen yhteyden. Cefi ei ole tehnyt sen kummempia nyt pitkään aikaan, paitsi sen että suihkukopin liukuovi on kerran auennut itsestään ollessani suihkussa, ensin hitaasti ja sitten paiskautunut loppuun asti auki. Pamaus kuului.

Mira kirjoitti:

Kaverini ja hänen exänsä hakivat minut vapun viettoon v. 1998. Menimme kaverini kanssa sisälle, kun hänen exänsä ajoi auton autotalliin, lukitsi oven ulkopuolelta, tuli kanssamme sisälle ja ripusti avainnipun roikkumaan ulko-oveen sisäpuolelle kuten hänellä oli tapana.

Jonkin ajan kuluttua kaverin ex lähti hakemaan muutamaa tuttua myös viettämään vappua. Hän siis aivan normaalisti otti avainnipun ovesta, meni ulos avaamaan autotallin ovea, mutta sepä ei auennutkaan. Ei autotallin oven avaimella, eikä millään muullakaan avaimella. Hän kokeili useita kertoja, mutta ovi ei vain auennut, sillä mikään avaimista ei sopinut lukkoon. Hän tuli sitten sisälle aivan ymmällään kertomaan asiasta meille ja silloin kaverini huomasi, että avainnipussa ei enää ollut normaalia autotallin oven avainta (se oli kuulemma selvästi erotettavissa, sillä kyseessä oli ruosteinen, vanhahko Abloy-avain) vaan sen sijaan nippuun oli jostain ”ilmestynyt” täysin uusi avain, jota siinä ei aivan varmasti ennen ollut ollut ja joka ei käynyt mihinkään talon lukoista! Tämä uusi avain oli lähes käyttämättömän Abloy-avaimen näköinen.

Kaverini ja exänsä ihmettelivät tätä tovin eivätkä voineet käsittää, mistä oli kyse. Lopulta kaverin exä meni autotalliin sisäkautta ja pääsi sitä kautta avaamaan tallin oven, sisäpuolelta, joten kaverit saatiin vapun viettoon.

Kyseessä on joskus 40-50 -luvulla rakennettu omakotitalo, joka oli aikoinaan kaverini mummon omistuksessa. Entisen saunan paikalle oli rakennettu pieni asunto, jossa kaverini perheineen oli asunut lapsena ja johon hän oli nyt aikuisena muuttanut opiskelemaan. Tämän hänen asuntonsa ja talon omistajien (kaverin äidin veli ja hänen vaimonsa) asunnon välissä oli pieni eteiskäytävä, josta pääsi siis kumpaankin asuntoon sekä ulos ja autotalliin (sekä saunatiloihin). Ketään muita ei kuitenkaan tuolloin ollut kotona, sillä kaverini eno oli lähtenyt vaimoineen risteilylle vapuksi. Ulko-ovi oli lukossa, joten kukaan ei olisi voinut sisälle päästä vaihtamaan avainta; toiseksi, olisimme nähneet jos joku olisi tullut sillä ikkunoista näkee suoraan ulko-ovelle. Eteiskäytävän erotti tästä asunnosta vain tavallinen yksinkertainen sisäovi, ja olisimme aivan varmasti kuulleet, jos joku siinä sisällä olisi ollut vaihtamassa avainta.

Tultuaan takaisin risteilyltä kaverini ja exänsä olivat kertoneet enolle, mitä oli tapahtunut, eikä tämäkään ollut voinut käsittää, mitä oli tapahtunut. Lopulta he päätyivät kuitenkin varmuuden vuoksi vaihtamaan kaikki talon lukot. Tämä tapaus on kuitenkin edelleen täysi mysteeri, ja siihen kuulemma vielä viitataan monesti kun kaverini on enonsa luona käymässä :D. Ettei vain olisi vitsikkäät henget olleet asialla 😀 Todellisuus ei ole sitä, miltä se näyttää!

Niclas kirjoitti:

Olin yhtenä päivänä yöllä meidän uima-altaassa. Makasin selälläni uimapatjan päällä ja katselin taivaalle. Siellä lenteli tähden näkösiä outoja kirkkaita valoja. Ne lensivät kummatkin samaan suuntaan ja sitten ne alkoivat menemään ristiin ja rastiin. Vähän ajan päästä ne himmenivät ja hävisivät. Sitten taas vähän ajan päästä ne tulivat uudelleen näkyviin ja olivat ihan mielettömän kirkkaita. Taas ne pyörivät siellä ja sitten tuli iso välähdys, jolloin ne katosivat kokonaan.

Unknown kirjoitti:

Äitini näkee enneunia. Kerran se näki sellaista unta, että sillle tuli kauhea kiire aamulla ja se meni autoon ja ajo kännykkänsä päältä. Sen puhelin oli siinä unessa puoliksi sorassa pystyssä. Sitten se heräsi sen unen jälkeen vähän liian myöhään, söi äkkiä ja laittoi hiukset. Äiti meni autoon ja ihmetteli, että missä sen puhelin on. Se peruutti auton ja nous sitte kattomaan, että minkä päältä se oli ajanut. Sen puhelin oli siinä sorassa kuin sen unessakin.

Yhtenä päivänä äiti ajatteli, että sen pitäisi mennä käymään yhden sen kaverin luona sairaalassa. Hän ajatteli, että tekee sen huomenna. Seuraavana aamuna sen äidin kaverin mies soitti äidille ja sano, että tämä on kuollut.

Yhtenä päivänä hän ajatteli,  että pitäisi mennä juttelemaan naapurin kanssa, kun ei ole nähnyt sitä vähään aikaan. Samana iltana kun äiti ja isä olivat lenkillä, niin meidän toinen naapurimme kertoi, että se oli kuollut.

Äiti näki kerran myös sellaista unta, että minulla oli kauhea kuume ja itkin, sekä huusin huoneessani, kun särki niin paljon joka paikkaan. Parin päivän päästä minulle tosiaan nousi kova kuume ja joka paikkaan sattui niin paljon, ettei henki kulkenut kunnolla.

Mainokset

Toiminnot

Information

10 responses

19 12 2008
jake

kaikki oli upeita tarinoita

19 12 2008
stenari

Niclaskselle, kuka hemmetti ui keskellä yötä?

19 12 2008
jounihynynen

kyl mä ainaki kerran kännissä uin keskellä yötä
::::D

19 12 2008
BlackDeath

”Olin yhtenä päivänä yöllä uimassa.”
Pistääkö jollain muulla silmään tuo 😀
Mielenkiintoisia kokemuksia.

19 12 2008
störge

nää pikkutyttöjen kokemukset on tunnistaa pitkälle..
ei ketään kiinnosta ne nimet oli ne muutettuja tai ei!
vaikka Herkko (nimi muutettu) ja sen veli Anselmi (nimi muutettu) olisi kokenut kuinka ällistyttävän ilmiön tahansa niin pohjan koko tarinalta vie jo tuo ko. nimien yletön viljely.
kiitos

19 12 2008
Yavanna

Ihanaa taas lukemista, vaikka viikonloppuna joudun näitä välttämään, mikäli haluan saada nukutuksikin.
Jään näet yksin, kun avokki menee kissavahdiksi kaverille ja ikävä kyllä mun mielikuvitus on juurikin niin ylivilkas, että onnistun takuulla kuvittelemaan ties mitkä kammotukset pimeisiin nurkkiin hiiviskelemään.
Etenkin kun jo nyt näitä lukiessa (joo vaikka osa vaikuttaakin enemmän tai vähemmän keksityiltä) tahtoo niskakarvat nousta pystyyn ja alkaa kuuntelemaan vähän turhankin tarkasti ympäristöä.
Minä ainakin toivon lisää näitä tarinoita luettavaksi ja joka ei jaksa lukea, pysyköön sitten poissa ja olkoon valittamatta asiasta.

19 12 2008
cursedmind93

nimettömän tarina vois olla tosi miu mielest

19 12 2008
UFO

Ostatteko raketteja?

19 12 2008
Tombaaa

Noi ufo valo hommat on kyl pikkusen yli-ammuttuja 😀

22 12 2008
J-Ankka

UFO:lle ->>>
Kyllä ostetaan!!!




%d bloggers like this: