Joulukalenteri 2008 – Luukku 17

17 12 2008

Luukku 17

Tässä luukun seitsemäntoista kokemukset.

Orko kirjoitti:

Olin tietokoneella ja näyttömme yläpuolella oli taulu, josta pystyi katsomaan taaksensa. Olin omassa rauhassa kotosalla ja olin yksin, koska pikkusiskoni ja vanhempani oli kaupassa ja minä jäin kotiin koska olin kipeä. Tunsin että jokin tujotti minua, mutta eihän se ollut mahdollista millään tavalla koska olin yksin. Muutaman minuutin päästä katsoin tuohon tauluun ihan vahingossa ja takanani oli n.2m pitkä tummahahmo, mutten kiinnittänyt huomioo tohon. Sitten n.10 sekunnin päästä älysin, että mitä ihmettä näin. Tosin en tiedä oliko tuo nyt sitten kummitus tai joku muu henkimaailman olento, mutta pistää silti niskavillat pystyyn.

Kyseisessä asunnossa on myös mennyt telkkari päälle keskellä yötä, radio on mennyt päälle. Kun radio on laitetty päälle, niin se on saattanut sammua tai lisätä ääntä. Sitten pikkusiskoni kanssa keskustellessamme äänemme on alkanut kaikumaan vaikka yleensä ei ole kaikunut.

Kaikista pahin tapahtui asunossa, missä asuimme koska meidän asuntoa remontoitiin homeongelman takia. Minulla oli kelloradio, koska minulla ei yksinkertaisesti ollut kelloja seinällä, koska asuimme sielä vain pari viikoa.  En ollut vielä radiota asentanut verkkovirtaan ja siinä ei ollut pattereita sisällä. Heräsin aamuyöstä neljän aikaan, kun kyseisen härpätin oli mennyt päälle ja sielä kuului jotakin erikoista mylvintää. Mutta eihän se ollut mahdollista, koska siinä ei ollut virtaa! Laitoin sen sitten verkkovirtaan ja nyppäsin irti. Sen jälkeen se mylvintä loppui. En tiedä mikä nuo kaikki on aiheuttanut… Muutimme kyseisestä rakennuksesta pois syksyllä ja sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään tuon tapaista.

Koski kirjoitti:

Olimme aamulla 8-10 aikoihin pyöräilemässä, kun kuului outoa surinaa ja pari minuuttia myöhemmin outo musta esine lensi meidän yli. Se oli joku 15m meidän yläpuolellamme. Seuraavana yönä myrskysi hirmuisesti ja satoi. Kello oli yöllä noin 03.00, kun kuulin mörinää ikkunan ulkopuolelta. Noin kello 03.20 taas kuului suhinaa, joka kesti 5-10 sekuntia. Seuraavana päivänä löysin takapihalta kuusen oksan, joka oli todella paksu. Sitä ei myrsky olisi voinut katkoa.

Andro kirjoitti:

Aivan ensimmäiseksi kerron tarinan jonka kuulin eräältä tuttavalta. Elettiin 1900-luvun puoliväliä. Tapahtumapaikka oli pohjanmaalla. Tämän kertonut henkilö oli perheensä ja ystävänsä kanssa mökillänsä, keskellä metsää. Paikalla oli Isä, Äiti, Sisko, Veli (henkilö joka kertoi minulle tämän tarinan) ja Veljen kaveri. Kaikki alkoi siitä kun päivä alkoi kääntyä illaksi ja kaikki olivat kerääntyneenä järven rantaan. Yhtäkkiä kaikki havaitsivat ison kiiltävän sikarinmuotoisen aluksen taivaalla. Kaikki olivat aivan ymmällään. Kukaan ei tiennyt, että mikä se oli! No ilta jatkui, ja pojan kaveri päätti lähteä kotiinsa. Hän oli liikkeellä polkupyörällä. Kotimatkallansa hän tunsi kummaa kihelmöintiä ja ihmetteli sitä suuresti. Matkan loppuvaiheilla tie kulki pienen laakson läpi ja tänne saavuttuaan poika koki elämänsä hämmästyksen. Alus, jonka kaikki olivat nähneet, oli laskeutuneena laakson pohjalle. Poika pelkäsi ajaa sen ohi, vaikka hänen kotinsa oli aivan kivenheiton päässä. Aikansa rohkeutta kerättyään hän lähti sen ohi, kotiin päin. Kun hän pääsi aluksen kohdalle hän tunsi ”kentän” tai jonkun energian, joka tuntui kihemöivän joka paikassa. Hän ei enää pelännyt ja kosketti alusta. Tämän jälkeen hän ei osannut kertoa tarinaa loppuunn tarkasti. Pojan vanhemmat ovat kertoneet hänelle, että kun hän tuli myöhään yöllä kotiin (tapahtumahetkestä useita tunteja, vaikka matkaa vain satoja metrejä) ja otti lakin pois päästään niin samalla putosivat kaikki hänen hiuksensa. Ne eivät koskaan ole sen jälkeen kasvaneet takaisin. Mahdollinen abduktio?

Toinen on viime heinäkuulta. Olimme kavereiden kanssa olleet juuri katsomassa helsingissä Ice Cubea ja fiilis oli korkealla. Päätimme mennä istumaan iltaa yhdelle korkealle kalliolle. Tähtitaivas oli mahtava ja ilta lämmin. Yhtäkkiä aikamme oltua siellä minulle tuli outo olo. Hetki tämän jälkeen kuun viereen ilmestyi kaksi todella kirkasta valoa, aivan tyhjästä! Valot olivat aikansa paikallaan, mutta yhtäkkiä ne lähtivät liikkumaan. Ne ikäänkuin tulivat alaspäin ja välillä katosivat ja välillä tulivat taas näkyviin. Kaikki jotka olivat mukana näkivät nämä valot.

Höpö kirjoitti:

Olin noin 4-vuotias, kun yksi yö näin jonkun painajaisen ja heräsin. Olin matkalla vanhempieni huoneeseen, kun yhtäkkiä aloin leijua. Leijuin ilmassa ja olo oli todella outo. Lensin heidän viereensä ja aamulla kun heräsin niin olin heidän sängyssään.  Myös myöhemmin kun olin ensimmäisellä tai toisella luokalla, niin hypimme hyppynarua tyttöjen kanssa ja minun vuoro oli hypätä. Muistan kun jäin leijumaan ilmaan pitkäksi aikaan ja tytöt vahvistivat leijumiseni. Opettaja sanoi meillä olevan hyvä mielikuvitus. Myöhemmin muistan kuinka juoksimme ja riehuimme luokassamme. Kiipesin korkean pöydän päälle ja hyppäsin. En heti tippunutkaan maahan, vaan jäin siihen hetkeksi leijumaan. Myöhemmin osa luokkakavereistani kysyi kuinka tein sen. Myös koulusta lähdettyäni muistan, kun otin todella pitkiä askeleita ja hetken kuluttua ne muuttuivat noin 3-5 metrin loikiksi ja pelkäsin, etten pystyisi pysähtymään ja hyppäisin liian korkealle. En ole kovin paljon uskaltanut puhua kenellekkään näistä, koska he kuvittelevat, että minulla olisi vilkas mielikuvitus, vaikka jotkut olivat silloin paikalla näkemässä kun leijuin ilmassa.

Coman kirjoitti:

Pari kaveriani oli kivisaaressa leirillä. Se sijaitsee helsingissä. Siellä monta ihmistä näki jotain valonvälähdyksiä. Vähän kuin olisi joku pallo tullut taivaalta lähemmäs ja välähtänyt. Välähdykset tapahtuivat noin 20-30 minuutin välein. Jotkut kuulivat myös jotain ihme surinaa samalla kun se pallo tuli. Hassua, että niin monta koki tuon, eli sen on pakko olla jotain.


Toiminnot

Information

17 responses

17 12 2008
Stenari

Vai että Höpö oikein leijui?
Nyt meni minun mielestä vähän ihmeelliseksi.

17 12 2008
lulzis

”Toinen on viime heinäkuulta. Olimme kavereiden kanssa olleet juuri katsomassa helsingissä Ice Cubea” Tuo oli ehkä kaikista pelottavin lause…

17 12 2008
Tombaaa

Radio mennyt kovemmalle itestää?? joissain on muuten kosketushäiriö. ku mun stereoissa on sama juttu

17 12 2008
Sheela

Jotenkin ei vain meinaa uskoa tuota leijumis juttua, mutta mitäpä minä olen siihen sanomaan.

17 12 2008
Miro

Ihan kiva juttu Orkolla😀

17 12 2008
UFO

Lähtetä video meille ku hyppäät jostai pöydältä ja leijut..😀

17 12 2008
Vainuaja

Toi höpö on kai niin leija jätkä et on kokoaja ilmas😀

17 12 2008
Stenari

Andron tarinasta voisi tehdä scifi-elokuvan, nehän tuppaa olemaan samantyyppisiä kun nämä, eli fiktiivisiä.😦

17 12 2008
J.M.N.

Koski, sanoit ”surina”, ”mörinä” ja ”suhina”. –> Tarkoitiko näillä samaa ääntä.

”Seuraavana päivänä löysin takapihalta kuusen oksan, joka oli todella paksu. Sitä ei myrsky olisi voinut katkoa.”

–> No mites myrskyt sit kaataa jopa isoja puita ja katulamppuja…?😀

17 12 2008
pinja

”Toi höpö on kai niin leija jätkä et on kokoaja ilmas” <– todellaki😀 sain päivän naurut tuosta tarinasta

17 12 2008
buu

Leijumistarina on todennäköisesti ollut uni, joka pitkän ajan päästä muistuu totena (ellei ollut täysin keksitty).
Noista radioiden ja televisioiden oudoista käyttäytymisistä tuli eräs omakohtainen kokemus mieleen. Olin käyttänyt kannettavaa ruokapöydässä ennen ruokailua ja sitten laittanut sen vielä käynnissä ollessaan radion eteen. Hetken kuluttua radio rupesi vaihtelemaan kanavaa ja säätelemään voimakkuutta itsestään. Lopulta selvisi, että kannettavassa ollut infrapunaportti oli yrittänyt etsiä, onko vieressä mitään muuta laitetta, ja radion infrapunavastaanotin oli luullut sitä kaukosäätimen signaaleiksi. (Radio hieman arvokkaampi malli, jossa infrapunakaukosäädin)

17 12 2008
Totuus

Kysymys kuuluukin,Höpö… Mitä sieniä olit syönyt?

17 12 2008
Stenari

kanttarellejä luulisin..

18 12 2008
SL

Kuten joku jo totesikin, niin Höpön tarina on mahdollisesti ollut hyvin todentuntuinen uni. Itsekin olen nähnyt tismalleen samanlaisia ”leijumisunia”.

20 12 2008
Albus Dumbledore

Hei, parahin Höpö!

Älä ole peloissasi, sillä kyvyissäsi ei ole mitään outoa. Tulet pian saamaan kirjeen Tylypahkaan!

Onnitteluni!

20 12 2008
höpö

heippa teille kaikille😀 hajoilin teidän kommille😀 en ole jätkä joka leijuu ku leija koko ajan :DDD kaikilla nyt vaan on jotain outoja juttuja sattunut😀

24 12 2008
ääni

en pidä höpön juttua mitenkään mahdottomana. sain sitä lukiessa semmosen tietynlaisen olon, tai siis jotenki tunsin että se ois jollai tekemisissä todellisuuden kanssa… kuulostan hullulta, mutta onneksi suurin osa muistaki viesteistä kuulostaa.🙂




%d bloggers like this: