Joulukalenteri 2008 – Luukku 15

15 12 2008

Luukku 15

Tässä luukun viisitoista kokemukset.

Pelto kirjoitti:

Olin lomalla Pariisissa äitini, mummini ja serkkuni kanssa. Olin silloin toisella luokalla. Matkustimmme eräänä päivänä disneylandiin joka on melko suui turistikohde, eli se oli täynnnä taskuvarkaita. Noh mummiltani vietiin tietysti lompakko, ja se pilasi tietysti hiukan matkailoa. Kun olimme matkalla löytötavaratoimistoon aloin huutaa yhtäkkiä, että mummin lompakko on tuolla! Osoittaen samalla erästä naistenvessaa (emme olleet käyneet tuossa vessassa aikaisemmin). No lompakkoa ei tietenkään löytynyt löytötavaratoimistosta. No menimme pyörimään ympäri disneylandia ajan kuluksi ja huusin jälleen kyseisen vessan kohdalla ,että mummin lompakko on tuolla! En kyllä tiedä miksi huusin, se nyt vain tuli suusta. no menimme jälleen löytötavara toimistoon ja lompakko oli kuin olikin siellä. Äitini pyysi virkailailijaa kertomaan mistä lompakko löytyi. Tietenkin se löytyi kyseisestä vessasta jota olin aikaisemmin osoittanut ja huutanut. Sattumaako? En usko sillä kaikki Pariisin dissneylandissä käyneet tietävät kuin suuri paikka se on ja kuinka paljon vessoja ja muuta siellä on.

Aslak kirjoitti:

Tämä kokemus on tapahtunut ystävälläni, toisessa olin mukana. Kutsun ystävääni tässä nimeltä ”L”. L asui kauniissa talossa, pienessä kylässä. Olimme todella monta kertaa heillä yötä, ja tulimmekin aina yöllä vasta nukkumaan. Talossa oli aina todella karmivat vibat. Talo oli vanha ja todella antiikkisesti sisustettu. No kun olimme kerran menossa nukkumaan katsoimme peiliin (joka oli samalla ovi jonne pääsi vaatekomeroon). Naureskelimme ja yhtäkkiä ovi aukeni. Kummatkin pelkäämme kamalasti näitä juttuja, joten se jäi siihen. Komerossa on tapahtunut todella outoja asioita. Yksi niistä on se, kun L:n vanhemmat löysivät sen komeron nurkasta raamatun, joka oli jäässä. Tämä tapahtui kesällä. Ei mennyt kauaa, kun he muuttivat pois siitä talosta.

Otso kirjoitti:

Olin yksin kotona, kuulin ylhäältä askelia asumme rivitalossa , joten laitoin sen naapurien ääneksi mielessäni. Menin kuitenkin katsomaan utelias kun olen. Katsoin ovelle, oven alla oli jalat. Sekavoituin pelosta ja juoksin alakertaan ja ulos. Menin pyytämään kaveriani turvaksi. No kun tulimme takaisin sisälle, ovi oli auki. Laitan aina oven kiinni, kun menen ulos. Olimme alakerrassa odottamassa tuleeko ylhäältä ketään, sitten taas kuului meteliä, se oli ylhäällä. Haimme lisää porukkaa. Kavereita tuli, mutta ketään ei ollu ylhäällä. Olimme matkalla alakertaan, jolloin ovi josta tulimme meni jysähtäen kiinni. Kaikki juoksimme pois. Nykäänkin ihmettelen tapahtumia. Torstai-illoin tapahtuu aina kuukausien välein. Monet sanovat, että kuvittelen, mutta itse mietin asiaa. Onko teille tapahtunut tällaista? Kuulen myös puhetta tyhjistä huonesista. Myös outoa on että aikuiset eivät ole kuulleet mitään?

Kakara kirjoitti:

Olin ehkä noin 3-vuotias ja nukuin. Heräsin yhtäkkiä ja näin yläpuolellani läpikuultavan sulkaisan siiven, joka liikkui vasemmalle ja katosi. En enempää sitä jäänyt ihmettelemään, käänsin kylkeä ja nukahdin uudestaan.

Isäni äiti kuoli, kun olin kolmevuotias noin kolmen aikaan yöllä. Isäni nukkui, mutta keskellä yötä hän heräsi kamalaan pamaukseen/rysähdykseen. Hän säikähti kovasti ja katsoi kelloa. Se oli kolme yöllä. Aamulla hänelle soitettiin, että hänen äitinsä oli nukkunut pois noin klo 3. Isäni ei tätä vieläkään osaa selittää.

Untitled kirjoitti:

En nyt ole aivan varma onko tämä mitenkään yliluonnollist,a mutta kerron tämän nyt kuitenkin.  Olin noin kello 24.00 ulkona kuistilla ja kun katsoin taivaalle näin siellä sellaisen aika soikean/pyöräkän muotoisen himmeän valon. En tiennyt mikä se oli, joten minua alkoi pelottamaan ja käänsin hetkeksi pääni alas. Kun vihdoin uskalsin katsoa uudestaan, tämä samainen valo oli vielä samassa kohti, mutta sitten se vain yhtäkkiä katosi todella hitaasti ja siirtyi seuraavan paikkaan, hiukan sivummalle missä se aikaisemmin oli, yhden ison puun taakse. Nyt se oli vähän lähempänä, kuin silloin ensimmäisen kerran. Minulla alkoi heti mielikuvitus laukkaamaan ja häivyin todella nopeasti sisälle. Sen jälkeen en enää ole tuota samaista valoilmiötä nähnyt. Ajattelin kertoa tämän siksi, koska haluaisin saada jostakin mahdollisen selityksen.


Toiminnot

Information

12 responses

15 12 2008
Soppa

Mielenkiintoisia olivat.

15 12 2008
UFO

Ei ollut kauheen kiinostavia..

15 12 2008
diu

no eipä mitään ihmeellisiä ollut.

15 12 2008
Mörkö

Tylsiä tarinoita! (tarinoita)

15 12 2008
Hän

mä olin yksin ulkona*röökillä tietysti*. Ovi oli auki, siis ei lukossa sitte kun oli lunta ja ikkunan valot osu siihen maahan silleen jännästi. Sittekun olin yksin ulkona ja kukaa muu ei ollu kotona niin äkkiä näin ikkunassa eli lumessa *valo* meni semmonen naisen varjo. Alko mielikuvitus laukkaamaa ja menin äkkii sisälle.Olin jättäny oven ei lukkoon ja sitten se oli lukossa vaik en pistäny sitä lukkoo. Noh, riuhdoin sitä ovea auki sitten kuulu semmosta puhetta kuulin vaa: lähde pois plaa plaa plaa.Sitte se ovi aukes vauhdilla ja lensin lumee. Noin kolmevuotta sen jälkee olin kannettavalla.Mullaon sänky peilin edessä ja se on helvetin pelottavaa.Olin kerran kannettavalla mun sängylläjoka oli sen peilin eessä kuuntelin tätä lauluu http://www.youtube.com/watch?v=P5-yW21fuTY . Ja toivoin et mun ihastus kertois tykkääkö se musta vai ei.sitten kone alko pitämää semmosta drrrr ääntä ja kone jumittu vähäks aikaa. Olin mesessä ja sitten sieltä tuli viesti:tykkään susta toivoo:Pekka (nimi muutettu).Ihan kun kone olis kuullu mitä ajattelin ja sitten se olis lähettäny sen sille. Noh , nyt ollaan yhessä ja kihloissa!

15 12 2008
Asd

Pelto’lla on miljoonas aisti löytää kadonnut kukkaro.

15 12 2008
Asd

Voisit tulla minunkin ehtimään😉

15 12 2008
SL

Aika sekavasti kirjoitettu tuo Otson tarina… Puolet tarinasta meni hukkaan kun yritin ymmärtää joitain väärin kirjoitettuja sanoja…

18 12 2008
Padam

Kakara, tuo sun juttus ontuu siinä mielessä että ihminen ei voi muistaa 3-vuotiaana tapahtuneita asioita myöhemmällä ikää eikä 3-vuotias myöskään osaa vielä kellonaikoja. Muuten ihan hyvä yritys. Paitti tuo että 3-vuotias myöskin säikähtäisi kuollakseen ilmassa leijuvaa sulkaa. Mutta siis noin muuten ihan hyvä. Kait.

18 12 2008
Wespa

On ihan normaalia muistaa 3-vuotiaana koettuja asioita. Itsekkin muistan pari muistoa kun olin 2-3 vuotias. Kellonajan hän on luultavasti saanut tietää sitten myöhemmällä iällä esim. isältään.

20 12 2008
Albus Dumbledore

Untitled,

Potter se siellä luudalla lensi!

22 12 2008
J-Ankka

Nämä ”joskus 3 vuotiaana” koetut jutut on yleensä pieniä muistikuvia sekoittuneena muiden kertomuksiin samasta tapahtumasta eli kellonaika on tullut myöhemmin ja mieli on muokannut sen tarinaan. Se on ihan normaali ilmiö ja ihminen muistaa kyllä jo 2-3 vuotiaasta yksittäisiä asioita. Sitä paitsi Kakaran tarinassa kertoja itse ei ollut katsonut kelloa vaan hänen isänsä.




%d bloggers like this: