Joulukalenteri 2008 – Luukku 3

3 12 2008

Luukku 3

Tässä kolmannen luukun kokemukset.

RM kirjoitti:

Isoäitini on suvussamme tunnettu siitä, että hän näkee enneunia syntymistä ja kuolemista. Esimerkkinä hän tiesi äitini olevan raskaana hänen odottaessaan silloin esikoistaan, ennen kuin edes äitini tiesi olevansa raskaana. Isoäitini on nähnyt sanojensa mukaan kaikkien lastenlasten, (10kpl) sekä lastenlastensa syntymät (joita hänellä on myös 10 ja 2 tulossa lisää!). Kysyin kerran isoäidiltäni millainen se uni on, jossa hän saa tämän tiedon tulevasta lapsesta. Häntä hieman hävetti kertoa, että hän näkee kaksi ihmistä rakastelemassa ja siitä hän tietää, että nämä kaksi ihmistä saa lapsen. Kuoleman unen hän kertoi olevan sellainen, jossa tämä tuleva kuoleva henkilö on pukeutunut yleensä mustiin ja on surullisen näköinen.

Tämä enneunitaito on lisäksi ilmeisesti perityvää, sillä siskoni, veljeni ja minä näemme myös enneunia (hieman toisenlaisia vain). Minulle enneunet ovat aina ollut normaali osa elämää, enkä näe siinä mitään paranormaalia. Uskon vain, että toiset ihmiset ovat intuitiivisempia kuin toiset ja sen myötä tämä kyky kehittyy joillekin.

Lisäksi samaisestä isoäidistäni eräs toinen tarina. Hänen miehensä, minun isoisäni menehtyi uutena vuonna 2002. Isoäitini jäi asumaan samaan asuntoon, jossa hän oli asunut suurinpiirtein 30 vuotta isoisäni kanssa. Hän kertoi, että öisin kun hän käy nukkumaan, hän tuntee/kuulee selvästi isoisäni hengittävän hänen vieressään. Toisinaan olohuoneesta kuuluu yskäisy, joka on selvästi isoisäni ääni (tämän olen minäkin kuullut). Tämä ei pelota meitä, vaan puolestaan antaa meillä rauhallisen olon kun tiedämme että se on isoisä. Lisäksi isoisäni kuoleman jälkeen, jonka vanhempi veljeni otti todella raskaasti, veljeni oli eräänä yönä herännyt siihen kun isoisä oli istunut hänen sängynreunallaan. Isoisä oli sanonut veljelle, että hänen ei tulisi surra niin kovasti ja että hänellä on hyvä olla. Veljeni ei meinannut aluksi kertoa tapahtumasta kenellekään, mutta myöhemmin hän paljasti tämän tarinan meille muille. Sen jälkeen veljeni ei surrut isoisää.

Sitten yksi tarina jälleensyntymisestä, johon kukaan perheestäni ei usko (paitsi minä). Tämä tarina on serkustani ja kuulin sen muutama vuosi sitten isältäni kun kerroin isälleni reinkarnaatiosta. Isäni kertoi, että kun serkkuni oli ollut todella pieni lapsi, juuri kävelemään ja puhumaan oppinut, oli hän mennyt äitinsä ja isänsä (isäni veljen) kanssa katsomaan isoisäänsä (sama josta aikaisemmin kerroin) Hennalan kasarmille, jossa isoisäni oli melkein koko elämänsä töissä. Serkkuni osasi juuri ja juuri puhua kun hän oli pysähtynyt jonkin matkaa kasarmin porttien jälkeen ja osoittanut sormella maata ja sanonut ”tohon mut ammuttiin ja mun päälle satoi lunta”. Mietimme isäni kanssa, että juuri Hennalan kasarmeilla kansalaissodan aikaan tapettiin paljon punaisia valkoisten toimesta.

Omalla lapsellani (½-vuotias) on tapana tuijottaa erästä nojatuolia asunnossamme. Hän saattaa tuijottaa sitä pitkäänkin aina toisinaan naurahtaen. Laitan hänet usein makaamaan nojatuolin viereen lattialle, sillä hän selvästi pitää siitä. Muutaman kerran olemme olleet molemmat mieheni kanssa todistamassa sitä kun lapsemme tuijottaa tuolia ja alkaa yhtäkkiä ihan räkättämään. Räkätys on sellaista, jonka me vanhemmat saamme aikaiseksi vain leikkimällä vauvamme kanssa. Missään muussa paikassa tai tilanteessa hän ei ole nauranut samalla tavalla aivan itsekseen. Olen miettinyt, että kenties lapseni isoisä (mieheni vuosia sitten edesmennyt isä) leikittää lapsensa lasta istuen nojatuolissa, jonka kaiken lisäksi kuului alunperin appivanhemmilleni.

Dämn kirjoitti:

Perheemme entisessä kodissa kuului ääniä ja minä näin hahmoja. Eräänä yönä heräsin tunteeseen, että joku katsoo minua. Avasin silmäni ja näin ovella seisovan miehen, joka oli erittäin pitkä ja sotilaspuvussa. Hän alkoi kävellä minua kohti, mutta katosi kun nousin istuma asentoon. Välittömästi kun olin noussut ja mies oli kadonnut, näin että pikkuveljeni sängyn vieressä seisoi joku (nukuimme siis samassa huoneessa). Nousin ylös ja meni hahmon luo. Luulin sitä veljekseni, joka käveli usein unissaan ja kysyin, että ”mitä sää siinä seisot”. Huomasin kuitenkin, että veljeni nukkuikin sängyssään. Hahmo katsoi minua ja nuorelta pojalta, noin veljeni ikäiseltä. Sitten hän hälveni ilmaan. Järkytyin tuosta tapahtamusta ja nukuinkin seuraavat kuukaudet vanhempieni sängyssä.  Talostamme kuului usein myös kävelyä. Olin kerran yksin kotona yläkerrassa ja kuulin kuinka joku käveli alakerrassa noin 1 tunnin ajan. Kävely loppui kun vanhempani tulivat kotiin.

Aakkonen kirjoitti:

Tämä tapahtui ollessani kaverini ”JP”n kanssa hänen mummolassaan yötä. Talo ei ole mikään vanha, ihan uudehko. Kello oli noin 1-2 yöllä. Kaverini kummisetä oli vielä katsomassa teeveetä olohuoneessa, joka on meidän nukkumahuoneemme vieressä.

Samaan aikaan kun rupesimme nukkumaan ja sammutimme valot, JP:n kummisetä meni omaan huoneeseensa nukkumaan ja sammutti teeveen. Rupesimme JP:n kanssa myös nukkumaan, mutta emme tietysti heti nukahtaneet. Huoneessa on kaksi ovea, toinen kulkee olohuoneeseen ja toinen komeron läpi toiseen makuuhuoneeseen, joka oli tällä hetkellä tyhjä. Huoneessa vallitsi täysi hiljaisuus, vain meidän hengityksemme kuului. Yhtäkkiä kuulimme kummatkin äänen, jota kumpikin epäili sukan laahaukseksi lattiaa pitkin. Ääni kuullosti aivan selvästi kummankin mielestä samalta, selvältä sukan laahaukselta. Säikähdimme molemmat ja vedimme peiton korviin, vaikka meillä oli kamalan kuuma ja tuskanhiki valui.

Sängystämme on suora näkymä ovelle josta ääni kuului, eikä ovella näkynyt ketään tai mitään. JP:n mamma kertoi sitten aamulla, kun olimme aamiaispöydässä, että JP:n kummisetä tapaa kävellä unissaan. Emme silti uskoneet, että se olisi ollut kummisetä, sillä kuinka hän olisi voinut nukahtaa niin nopeasti niin syvään uneen, että olisi lähtenyt kävelemään unissaan?

Kummisedän huone on talon toisessa päässä, olohuoneen jälkeen. Kuinka hän olisi voinut kävellä niin äänettömästi huoneemme ovelle ettemme olisi kuulleet hänen tuloaan vasta kun kuulimme sukan laahauksen?

Sama kaverini, JP kertoi minulle, että oli ollut makuuhuoneemme viereisessä, edellisen tapahtuman aikana tyhjänä olleessa huoneessa katsomassa televisiota illalla myöhään, kun kaikki muut olivat jo olleet nukkumassa. Vain televisiosta oli kuulunut hiljaista ääntä. TV sijaitsi ikkunan vieressä. Ikkunassa oli rullaverhot, jotka olivat vedetty kiinni ja verhojen naru oli laitettu sellaiseen ”tappiin” kiinni, ettei se voinut avautua ellei joku sitä olisi ottanut pois tapista. Samassa verho vetäytyi ylös itsestään. JP säikähti, koska ei ollut itse ikkunan luona, eikä ollut mahdollisuutta, että joku muu olisi aukaissut verhot. JP oli yksin huoneessa. Kuinka verhot voivat aueta itsekseen ja päästä irti tapista? JP tarkisti, että verhojen naru oli ehjä, eikä narun kieppi ollut auennut tai poikennut ja siitä syystä aukaissut verhoja. Naru oli ihan kunnossa.
Kuinka tämä on mahdollista?

Lotta kirjoitti:

Kerran kun tulin kotiin ja menin keittiöön nälkäisenä, hain jääkaapista jugurttia kunnes näin maitotölkin avautuvan itsestään samalla lailla, kuin se avataan sormilla. Se oli kuitenkin kiinni, joten ihmettelin, että miten se oli voinut avautua. En kinnittänyt huomiota enempää, vaikka minua pelotti ja avasin jugurttipurkkini, ja menin hakemaan lusikan. Sitten näin kuinka veitsi meni ympäri ja kaikki muut ruokailuvälineet olivat järjestyksessä. Soitin äidille, mutta hän vain sanoi että no eihän siinä ole mitään ihmeellistä ja että voi veitsi muutenkin kääntyä. Maitopurkista se sanoi, että olen voinut nähdä harhoja, eikä uskonut juttuani.

Näkijä(kö) kirjoitti:

Luultavasti kaikki tuntevat ilmiön, kun juuri unen ja valveen rajamailla tuntee esim. tippuvansa ja sitten hätkähtää hereille. Minulle sitä sattuu useasti.

Eräänä yönä tuossa rajatilassa näin tai tunsin… En osaa sanoa mitä tapahtui, mutta tiesin, että minulla oli polttavan kuuma ja tiesin tai kuulin jonkun sanovan ”Kättelen juuri ystävääsi”. Seuraavana päivänä eräs yövuorossa oleva työkaverini soitti minulle ja sanoi, että työpaikalla oli ollut pienimuotoinen tulipalo viime yönä ja hän oli polttanut koko kämmenensä ja joutuu pitkähkölle sairaslomalle.

Pikkupoikana näin unessa omillaan elävän veljeni kuolleena vessassaan. Seuraavana päivänä eräs veljeni ystävä meni käymään hänen luonaan (ystävä omisti avaimet veljelleni) ja löysi hänet vessasta kuolleena. Sydänkohtaus 23 vuotiaalla urheilevalla miehellä muka. En usko, mutta niin sanottiin kuolinsyytutkimuksessa.

Kiitos kaikille kokemuksensa lähettäneille.

_________________________________________________________________________

Onko sinulle, perheenjäsenellesi tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Jos haluat tapauksesi tutkittavaksi, niin kerro siitä viestissäsi, jolloin ohjaan samalla viestisi tutkijalle. Viesti näkyy blogissa vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.

Lomake:

Huom! Yllä oleva lomake on vain kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.


Toiminnot

Information

14 responses

3 12 2008
jake

kaikil oli jännät tarinat

3 12 2008
Phantom

Eka oli paras. eli siis toi RM

3 12 2008
Lihis

Viimeinen ja ensimmäinen vaikuttaa kaikkein totuudenmukaisimmilta. Noihin voin jopa uskoakin

3 12 2008
Korn

RM:llä oli kyllä mielenkiintoinen tarina. Jotenki liikutuin tuosta nojatuoli kokemuksesta…:) Kyllä meitä täällä maallisessa maailmassa tarkastellaan ja meistä pidetään huolta.

3 12 2008
Vainuaja

RM:n kokemus oli mielestäni kaikista mielenkiintoisin. Kuulostaa erittäin mahdolliselta.

3 12 2008
UFO

Otan osaa tohon vikaa ; ( Eka oli kyllä aika pitkä.

3 12 2008
Mercs

Ensimmäinen stoori oli ehdoton ykkönen tälle päivälle. Kiinnostaa nuo sisällissodan aikaiset tapahtumat muutenkin.

3 12 2008
lollage

Hyviä tarinoita! Hyvä idea tämä kokemusjoulukalenteri

3 12 2008
huggeli

hyvin mieltä lämmittävä tuo ensimmäinen tarina

4 12 2008
Lh_Dreamer

Ensimmäinen on mielestäni ehdottomasti paras😉.

5 12 2008
Faffe

Kuten muutkin jo sanoneet niin kyllä tuo eka oli aivan paras🙂

7 12 2008
Liwo

Eka ja vika oli parhaita ehdottomasti.. Liikutuin molemmista

17 12 2008
Wii

Todellakin, niinkuin muutkin sanovat, ensimmäinen oli mielenkiintoinen😀 Ja viimeinen myös…
RM, varmaankin mielenkiintoista elämää😀 Tuo toisiksi viimeinen kappale oli jännä …

17 12 2008
Ahuu

Kuten kaikki muutkin sanoo niin eka ja vika oli uskottavimmat. Toi vikassa mainittu putoamisilmiö on itsellenikin tuttu ja silloin olen joskus kokenut jotain paranormaalia kuten kuullut ääniä.




%d bloggers like this: