Paranormaalit Kokemukset Huhtikuu 2008 (Osa 3)

15 04 2008

Taas pitää vähän tyhjennellä kokemusvarastoja.

Valokaapelimies kirjoitti:

Tämä tapahtui oikeastaan äidilleni hänen ollessaan 15-vuotias. Hän oli juuri ollut sienestämässä äitinsä kanssa, kun puhkesi myrsky, jota vielä tänäkin päivänä kutsutaan Sannan myrskyksi. Kun he olivat kävelemässä tietä pitkin kotia päin, niin he näkivät valkoisen hartomaisen olennon leijuvan edessään pidemmänkin aikaa. Kun he olivat päässet kotia ja katsoivat ikkunasta he näkivät samaisen olennon pihalla, mutta huomasivat myös kukkaruukun siirtyvän vahingoittumana pöydältä maahan ikään kuin leijuen.

Markus kirjoitti:

27.1.2008, klo. 23:30 olin menny juuri sänkyyni nukkuma-aikeissa, kunnes tuli mieletön halu katsella taivaalle tähtiä. Kun olin hetken katsellut näin kaukana isohkon pallon, joka vilkkui eriväreillä (sininen, vihreä, keltainen, punainen) ja aina välillä se meni yhtä kirkkaaksi kuin tähdet. Mutta välillä se taas sitten oli erittäin kirkas ja isompi pallo kuin tähdet. Silmiini tuli vihreä valoympärys, kun silmäni juuttuivat siihen alukseen. Se oli näkyvissä vain 2 minuuttia.

N-ThraX kirjoitti:

Koko elämäni ajan minulle on sattunut kaikkea ihmeellistä ja haluaisin todellakin päästä eroon siitä!

Menimme mummille kylään ja sain tietenkin ukin kuolinvuoteen leposijaksi. Uskomatonta, mutta sain älyttömän hyvin nukutuks siinä. Siinä yöllä koira, joka nukkui jalkopäässä alkoi murisemaan vihasesti ja kun otin kiinni siitä se puraisi säikähdyksestä. mietin, että mitä hemmettiä ja sitten laitoin silmät kiinni ja tunsin kun se hyppäsi pois sängyltä. Hetken päästä tunsin kuin joku hengittäisi niskaani, luulin, että se koira tuli jotain pyytämään ja työnsin silmät kiinni kädellä sen pois siitä, mutta siinä oli jonkun kasvot kun katsoin. En enää ikinä ole suostunut nukkumaan siinä.

Tässä nyt lähiaikoina olen nähnyt taivaalla aina samassa kohdassa yhden valopisteen, joka katoaa yllättäen. En tiedä mikä se on. Eka havainto oli, kun tyttöystävä sano, että kato keskellä päivää tähti. Ajattelin, että joku kirkkaampi tähti vaan, mutta meidän molempien silmien edessä se katosi. Ei näkyny siinä kohalla enään mitään.

Tuohon samaan liittyvää: Näin yhtenä talvipäivänä, samalla kohtaa taivaalla jonkun. Luulin sitä helikopteriksi sen käyttäytymisen takia, mutten älyä, että miten se voi olla niin korkealla. Se meni hirveätä vauhtia, mutta sitten se alkoi hidastaa vauhtia ja jäin ihmettelemään sitä. Lopulta se pysähtyi ja vaihtoi suuntaa siihen suuntaan mistä se oli tullut.

Yksi kauheimmista mitä miulle on käynyt kävi kuitenki tässä ihan lähiaikoina, joku 2-3 pvää sitten kotonani. Joskus kun nukun ja herään yöllä, nään minun huoneeni peilin kautta jonkun mun vieressä. Sitten laitan valot päälle, eikä siinä oo mitään. Mutta yhtenä päivänä tämä meni liian pitkälle! Näin sen saman hahmon ja pelästyin, mutta kun laitoin valot päälle se ei kadonnutkaan! Joku oli minun vieressäni, se seisoi n. 1.5 metrin päässä minusta, selkä minuun päin ja katsoi alas. Olin peloissani ja hiljaa sängyssä ja sitten se käveli seinään. Sillä oli rikkinäiset pitkät housut ja se oli ilman paitaa ja kenkiä. Kalju oli pää, enkä muista paljoa enempää yksityiskohtia. Se ei ollu läpinäkyvä tai mitään, vaan ihan normaalin ihmisen näkönen.

Olisin kiitollinen jos joku voisi keroa miten nämä saisi lopetettua. Minua alkaa oikeasti pelottamaan.

Jenny kirjoitti:

Mummoni ja ukkini muuttivat n. 10-vuotta sitten nykyiseen taloonsa, jossa väitettiin kummittelevan. Eiväthän he sitä uskoneet, mutta kun heidän painavat muuttolaatikkonsa kaatuivat itsestään, kaljapullo ja tuhkakuppi lensivät pöydältä ja yläkerrasta kuului ääniä, alkoivat mielipiteet muuttua.

Setäni oli joskus vuosia sitten mennyt avaimillaan sinne sisälle, etsien ukkiani, mutta ei tiennyt että he olivat lähteneet mökille. Alakerran saunassa oli laatoitusremppa kesken ja setäni kävellessä sinne, kuuli hän saunasta remonttiääniä. Silloin saunassa vielä oli puuovi ja sen aukaistuaan loppuivat äänet. Hänen poistuttuaan äänet (kai) alkoivat uudestaan.

Isäni ei ikinä uskonut kummitteluun, mutta silloin yöllä, joskus kolmen jälkeen, kun hän kuuli jonkun kävelevän rappusissa ja ei nähnyt ketään, vakuuttui hänkin. Minäkin kuulin vuosi tuon tapahtuman jälkeen ne askeleet rappusissa. Tämä tapahtui myös siinä kolmen jälkeen. Kaiken lisäksi ne rappuset kolahtavat, kun kummitus kävelee niissä. Isäni kanssa yritimme joskus pomppia, jotta saisimme rappuset kolahtamaan, mutta niistä ei kolahda, kuin vain alimmainen.

Kaikenlaista muutakin pientä on tapahtunut, esimerkiksi aina niin peloton koiramme säntäsi kerran alakerrassa ollessaan yhtäkkiä nurkkaan ja pissi matkalla pelästyksestä. Lopun illan se kökötti korvat alhaalla pannuhuoneeseen katsoen.

Merkittävin kummittelutapaus on kuitenkin se, kun isäni kaveri näki tämän kummituksen. Hän ei tietenkään uskonut kummitteluun ja nauroi meille, mutta kolmen jälkeen yöllä hän oli herännyt siellä alakerrassa ja ollut niin paniikissa, ettei pystynyt kertomaan, mitä oli tapahtunut ja poistui talosta keskellä yötä. Myöhemmin hän kuitenkin oli kertonut, että oli nähnyt isäni näköisen miehen, tosin paljon vanhempana, ja tämä oli kalju, mutta hänellä oli pitkä takatukka.

Mummoni sitten puhui naapurille tästä joskus ja naapuri kertoi, että talossa asui aikoinaan sen näköinen mies, joka ampui itsensä.

Antti kirjoitti:

Joskus kun olin 6 tai 7-vuotias, niin isäni heräsi siihen, että kävelin vanhempieni makuuhuoneeseen. Kömmin isän viereen nukkumaan sanaakaan sanomatta, mutta yhtäkkiä aloin itkemään. Isäni ihmetteli moista, joten hän päätti kysyä itkuni syytä, mutta vastaukseni oli että ”En mä itke”. Isäni oli ihmeissään tästä, mutta jatkoi nukkumista. Kymmenen minuutin kuluttua sairaalasta soitettiin, että mummoni oli kuollut. Isä kyseli vielä aamulla tapahtuneesta minulta, mutta en muistanut mitään tämän tapaistakaan. Isäni ajatteli, että kuolinhetkellään mummoni ajatteli minua.

Pappani äiti on kotoisin Rovaniemeltä, mutta lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Eräänä iltana pappani jäi auton alle ja hänen vasen reisiluunsa murtui. Isotätini, joka oli Rovaniemellä ”kuuluisa” koska osasi ennustaa lähitulevaisuuden tapahtumia, näki samana yönä unta, jossa pappani oli tullut vasen reisi veressä kotiin. Isotätini herätti kaikki talossa ja tunnin kuluttua Helsingin sairaalasta X soitettiin, että pappani oli joutunut auton alle ja murtanut vasemman reitensä.

_________________________________________________________________________

Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.

Lomake:

Huom! Yllä oleva lomake on vain omia kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.

Advertisements

Toiminnot

Information

11 responses

15 04 2008
jeejee

sitä palloa jonka sanoit vilkkuneen erivärejä tähtivaivaalla, niin kutsutaan myös planeetaksi. itse näen niitä (muutamia) joka yö jos on vaan pilvetön taivas.

15 04 2008
gh0stb0y

Vikassa kertomuksessa tuo kirjain X pisti silmään… Miksi olit laittanut sen?

15 04 2008
Yoji

gh0stb0y

Jos Muistat esim matikasta mikä tämä X on ?

No kuitenkin sillä yleensä kuvataan Tuntematonta/ei tiedetä.

Tässä tapauksessa Sairaalassa X Eli ei kerro Olin paikkaansa.

16 04 2008
Yoji

Ai sori olin paikkahan siinä kerrotaan..(en lukenut tota viimistä) xD
Tarkottaa sitten tota Hoitajan nimeä ilmeisesti.

16 04 2008
Wespa

Helsingin sairaalasta X soitettiin, eli helsingin nimeltämainitsemattomasta sairaalasta soitettiin…

16 04 2008
gh0stb0y

Ok! Tätä oinastelinkin 😀

16 04 2008
gh0stb0y

hmm- keskustelu 😀

17 04 2008
kani

n-tharaX sinä voisit muuttaa niin voisi olla että kummittelu loppuisi.

19 04 2008
insertnamehere

Joo ton N-ThraX:n jutut on kyllä melkosta bullshittiä.. ._.

8 06 2008
Alli

Kun luin tuon jutun joka on tapahtununt 3 vuotta sitten aloin melkein itkeä,mutta sitten äitini,tuli huoneeseeni ja en halunnut sanoa totuutta joten valehtelin,mutta joka tapauksessa tapaus on kauhea jos se on totta.

11 07 2008
Maima:)))))

Juu noi Antin jutut on kyllä aika karmivia.




%d bloggers like this: