Paranormaalit Kokemukset (Toukokuu 2007)

2 06 2007

Kokemukset Tammikuu 2007Tuntematon kirjoitti:

Olimme kaveriporukalla käymässä eräällä rauniolla, jossa joskus aikanaan perheen isä oli seonnut ja murhannut tyttärensä ja vaimonsa sekä lopulta itsensä.
Kuljeskelimme ympäri sitä paikkaa. Kaverini pysähtyi yllättäen ja kertoi että häntä alkoi todella ahdistamaan, sanoin että voimme mennä takaisin autolle, mutta hän halusi jatkaa.
Pysähdyimme sitten jonnekin pitkäkasvuisen heinikon reunalle ja katselimme ympärillemme. Näimme, kuinka heinät lakosivat ympärillämme kuin tuulessa, mutta ilma tuntui seisovan. Kuulimme jonkun juoksevan pienen matkan päässä meistä, mutta emme nähneet mitään. Seisoimme siinä jonkun aikaa ja katselimme ja kuuntelimme vain ympäristöä.
Itse lähdin jo takaisin autolle päin, mutta pysähdyin pienelle aukealle. Siinä seisoessani tunsin jonkun koskevan jalkaani, mutta kun katsoin mikä se oli en nähnyt siinä mitään.

Jokin tuossa paikassa jäi kutsumaan minua. Siitä asti, kun lähdimme, jokin on halunnut minun palavaan sinne. Oli mikä oli, minä palaan vielä.

– Tuntematon

Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen paranormaaliblogi(ät)wippies.com. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Viesti näkyy vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.

Mainokset




Mitä tarkoittaa UFO?

2 06 2007

UFOUfo (lyhenne englannin kielen sanoista Unidentified Flying Object) on havaitsijalle tunnistamaton todellinen tai näennäinen lentävä kohde. Tunnistamattomuus perustuu usein kohteen ulkonäköön. Mikäli kohde myöhemmin pystytään tunnistamaan, kutsutaan sitä Ifoksi. Science fictionissa ja New Age -liikkeen piirissä ufoja useimmiten pidetään vieraalta planeetalta tulleiden olentojen aluksina.

Ufoja sanotaan usein myös lentäviksi lautasiksi (suomennos sanoista flying saucer, kirjaimellisesti lentävä teevati), sillä monissa havainnoissa ufo on ollut lautasen tai kiekon muotoinen. Tosin sana lentävä lautanen on erään lehtimiehen keksintöä.

Lentävä lautanen on suosituin käsitys oletettujen maassa vierailleiden avaruusolentojen aluksesta. Lentävä lautanen perustyyppisen humanoidin, ”pienen vihreän (tai harmaan) miehen” ohella ovat yleisimpiä viihteessä esiintyviä ulkoavaruuden älyn tunnusmerkkejä. Lentävien lautasten kerrotaan olevan nopeita ja kykeneviä äkkikäännöksiin ja kiihdytyksiin, joissa tavanomainen lentokone tuhoutuisi. Muita oletettujen humanoidien alustyyppejä ovat sikarit, kolmiot ja pallot. Tämän malliset avaruusalukset ovat yleisempiä varsinaisina ufohavaintoina.

– Nimityksen alkuperä

Nimitystä lentävä lautanen käytti ensimmäisenä yhdysvaltalainen Kenneth Arnold, joka kertoi nähneensä lentäessään yksityiskoneellaan lähellä Mount Rainier vuorta Washingtonin osavaltiossa 24. kesäkuuta 1947, yhdeksän kirkasta esinettä, jotka olivat lentäneet suunnattomalla nopeudella, arviolta noin kaksi kertaa äänennopeudella, vuoren ohi. Arnoldin mukaan esineet lensivät kuin veden pinnasta kimmahtava lautanen ja että ne olivat litteitä kuin piirakkavuoka ja lautasen tai ison litteän levyn muotoisia. ”Arnoldin teevatien” kuvauksesta kehittyi julkisuudessa tunnistamattomien lentävien esineiden yleisnimitys lentävä lautanen.

Muita, jotka olivat nähneet saman ilmiön, alkoi ilmaantua lehdistön kerrottua asiasta ja tuona vuonna Yhdysvaltain ilmavoimille ilmoitettiin 122 havaintoa. Vuoteen 1952 mennessä vuotuisten havaintojen määrä oli paisunut jo 1501:een.

New Jerseyssä vuonna 1952 otettu valokuva väitetystä lentävästä lautasesta.
New Jerseyssä vuonna 1952 otettu valokuva väitetystä lentävästä lautasesta.

– Tyypilliset havainnot

Viimeisten 50 vuoden aikana yli 200 000 ihmistä on ilmoittanut nähneensä ufon.lähde? Yli 20 % raportoiduista havainnoista koskee hehkuvia valopalloja, joiden väriksi mainitaan useimmiten oranssi, keltainen tai punainen. Niiden on nähty usein leijuvan hiljaa taivaanrannassa. Englannissa havaittiin 1960-luvulla useita tällaisia hehkuvia palloja. Ufoja pidetään yleensä lautasmaisina, mutta muut muodot näkyvät olevan tavallisempia. Noin 15 % tapauksista, silminnäkijä on kertonut nähneensä pitkän, kapean putkilonmuotoisen ufon eli ns. sikarimaisen ufon. Vastaavasti noin 15 % havainnoista koskee munanmuotoisia ufoja, joista usein lähtee kertoman mukaan valkoista valoa. Noin 8 % havainnoiduista ufoista on ollut muodoltaan kuin nurin käännettyjä kulhoja. Näiden tyyppien lisäksi on kerrottu nähdyn mm. lautasmaisia ufoja, mutta myös lukuisia muita muunnelmia.

Monet tutkijat ovat huomanneet, että ufot näyttävät heijastavan havaintoajankohdan teknistä tasoa. Toisin sanoen ilmalaivoja nähdään ilmalaivojen aikana, aaveraketteja V-2-rakettien aikana sekä lautasia ja sylintereitä avaruustutkimuksen aikana. Tämä johtuu siitä, että ihmiset vertaavat ufojen ulkomuotoa havaintoajankohdalle ominaiseen teknologiaan ja käyttävät siihen liittyvää sanastoa. Jos ufohavaintojen taustalta löytyy vieraan sivilisaation teknologiaa, sitä osataan kuvailla nykyaikana tarkemmin ja osuvammin kuin esimerkiksi keskiajalla. Toisaalta teknologian ja viihdeteollisuuden värittämä elinympäristömme antaa runsaasti virikkeitä fantasioida ufohavaintoa kauas todellisuudesta, vaikka havainnon takaa löytyisi tunnettu tai tuntematon luonnonilmiö.

Ufojen yhteydessä puhutaan myös ns. USOista (Unidentified Submarine Object) eli tunnistamattomista vedenalaisista esineistä ja ufo/usoista, kun havaittu esine on liikkunut sekä ilmassa että veden alla.

Historiaa ja erilaisia havaintoja

Hans Glaserin painokuva selittämättömistä ilmiöistä taivaalla vuonna 1561, Nurnbergissä
Hans Glaserin painokuva selittämättömistä ilmiöistä taivaalla vuonna 1561, Nurnbergissä

Baselissa Sveitsissä nähtiin outoja valoja taivaalla  7. elokuuta 1566. Samuel Cocciuksen piirros.
Baselissa Sveitsissä nähtiin outoja valoja taivaalla 7. elokuuta 1566. Samuel Cocciuksen piirros.

Selittämättömiä valoilmiöitä, niin maan pinnalla kuin taivaallakin, kerrotaan nähdyn kautta aikojen. Tällaisia ovat esimerkiksi virvatulet, joista kertovat lähes kaikkien kansojen kansanperinteet. Ihmiset ovat antaneet valoilmiöille omiin mytologioihinsa pohjautuvia selityksiä; niitä on pidetty esimerkiksi lohikäärmeinä, noitina, kummituksina tai pahoina henkinä.

– Varhaiset ilmiöt

Käsitykset vieraiden maailmojen olentojen vierailuistakaan eivät olleet harvinaisia. Monissa kosmisissa käsityksissä maailmankaikkeus oli jakaantunut osiin tai ”valtakuntiin”, joista jokaisessa asui omat olentonsa, niiden haltijat. Joskus nämä olennot vierailivat paikoissa, joihin ne eivät kuuluneet. Tällöin usein seurasi ongelmia – kosminen tasapaino järkkyi. Esimerkiksi ihmisen sairaus voitiin selittää siten, että häneen oli tarttunut tai vihastunut olentoja, tai kuten suomalaiset sanoivat, väkeä, ihmiselle vieraasta ympäristöstä, kuten merestä, ilmasta tai maanalaisesta maailmasta. [1]

Käsitykset ympäristön haltijoista olivat varsin erilaisia kuin nykyajan uskomukset vieraiden aurinkokuntien asukkaista. Niihin liittyy kuitenkin myös useita pohjimmiltaan samankaltaisia piirteitä. Esimerkiksi kohdatut olennot ovat yleensä pieniä ja muodoltaan ihmisen kaltaisia, ja ne voivat vaikuttaa ihmisen ruumiiseen ja henkiseen tilaan samankaltaisin tavoin. Sekä nyky-uskomusten avaruusolennot että perinteiset taruolennot esimerkiksi voivat halvaannuttaa tai jähmettää ihmisen paikoilleen, ”lumota” ja hallita ihmistä, varoittaa jostain vaarasta, viedä ihmisen vieraaseen ympäristöön, tehdä mustelmia tai haavoja eläimille tai ihmisille, tai vainota tai tapailla erityisesti jotain tiettyä henkilöä.

Myös ympäristöön voi jäädä samankaltaisia jälkiä sekä perinteisten että nykyaikaisten uskomusten olentojen vierailuista. Esimerkiksi viljaympyröitä jokseenkin vastaavista noidankehistä on kerrottu jo kansanperinteissä, joissa ne pantiin jättiläisten, pirujen tai muiden olentojen piikkiin. Ikiajat on myös uskottu, että taivaalta voi pudota esineitä, jotka ovat erityisen taikavoimaisia tai muuten tärkeitä. Tällaisia olivat esimerkiksi ukonvaajat, jotka uskottiin ukkosen jumalan heittämiksi.

– Nykyajan ilmiöt

Varsinaisesti nykyajan ufoilmiön esimuodoiksi nähdään esimerkiksi Keskilännen ilmalaivat 1800/1900-lukujen vaihteessa, kummituslentokoneet 1930-luvulla ja sikarin, raketin ja tulipallon muotoiset ”aavelentäjät” 1940-luvun lopulla Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

Nykyisen ufovillityksen katsotaan alkaneen jo toisen maailmansodan aikana, kun lentäjät kertoivat tunnistamattomista valopalloista, ns. foo-hävittäjistä, jotka näyttivät seuraavan lentokoneita.

Kenneth Arnoldin vuoden 1947 havainto oli ensimmäinen koskaan tutkittu ufohavainto.

Yöllä 19. heinäkuuta 1952 taivaalle ilmestyi Yhdysvalloissa, Washington D.C.:ssä, viisi outoa valoa, jotka järjestivät kaupungin asukkaille häikäisevän ja kauas näkyneen näytöksen. 26. heinäkuuta kaupungin taivaalle ilmestyi lisää tällaisia valoja ja niitä tutkimaan lähetettiin kolme lentokonetta. Tukikohtaan palattuaan kahdella lentäjistä ei ollut mitään raportoitavaa, mutta kolmas kertoi nähneensä valtavia valkoisia ja sinisiä valoja, jotka olivat muodostaneet kehän hänen ympärilleen. Ne olivat lentäneet hänen rinnallaan n. 15 sekuntia ja poistuneet.

Lokakuussa 1952 tullivirkailija Gabriel Cachinard havaitsi oudon valoilmiön Marseilles’n lentokentällä eteläisessä Ranskassa. Valo pysähtyi kiitotien ylle ja kun Cachinard siirtyi sitä kohti, sen ympärillä olleista ikkunoista tuli ensin vihreää ja sitten sinistä valoa. Sen jälkeen valon alapuolelta ilmestyi kipinöitä ja se lensi pois.

Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterkin on tehnyt raportin ufohavainnosta. Tähtitieteilijät totesivat kuitenkin, että kyseessä oli Venus-planeetta, joka tunnetaan myös ilta- tai aamutähtenä.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/